Lait ohjaavat ja säätelevät lähes kaikkia yhteiskunnassa ja ihmiselämässä esiintyviä asioita ja tilanteita. Lakialan ammattilaiset toimivat yhteiskunnan eri sektoreilla oikeudellisina asiantuntijoina ja esimiestehtävissä.

Mari 7

Valtionhallinto. Oikeuslaitos. Kunnat. Yritykset. Järjestöt. Asianajotoimistot. Lakiasiaintoimistot.

Noin neljännes lakimiehistä työskentelee oikeuslaitoksen palveluksessa. Valtion palveluksessa työskentelee muissa tehtävissä noin viidennes lakimiehistä. Elinkeinoelämä työllistää sekin noin viidenneksen lakimiehistä. Seuraavaksi eniten työllistävät asianajotoiminta, järjestöt ja kunnat. Lakimiehiä työskentelee myös muiden työnantajien palveluksessa, esimerkkinä yliopistot.

Oikeusnotaarien suurimmat työllistäjät ovat julkishallinto, oikeuslaitos, tulli, vakuutusyhtiöt ja perintätoimistot.

Yliopistoissa voi opiskella oikeustiedettä. Alempi korkeakoulututkinto on oikeusnotaari. Ylempi korkeakoulututkinto on oikeustieteen maisteri.

Oikeustiedettä voi opiskella Helsingin yliopistossa Helsingissä ja Vaasassa (myös ruotsiksi), Itä-Suomen ylipistossa Joensuussa, Lapin yliopistossa, Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Opintojen painotuksissa on eroja eri yliopistoissa.

Oikeustieteellisiä aineita voi opiskella myös kauppatieteissä (oikeustieteen alue) ja yhteiskuntatieteissä (kunnallisala, hallintotieteet, ympäristöpolitiikka).

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella liiketaloutta suuntautuen oikeustradenomiksi. Tutkintonimike on liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (AMK).

Etsi koulutuksia (opintopolku.fi)

Lakimiehinä työskentelee yli 12 000 henkilöä esimerkiksi tuomareina, syyttäjinä, asianajajina tai lakimies-nimikkeellä. Suurin osa lakimiehistä työskentelee yksityisellä sektorilla, jossa tyypillisin työnantaja on asianajotoimisto. Julkisella sektorilla eniten työllistää valtio, mutta työpaikkoja on myös kunnilla ja kaupungeilla. Muita työnantajia ovat esimerkiksi yliopistot, järjestöt ja kirkko.

Lakimiesten työllisyystilanne on hyvä. Lähes kaikki tutkinnon suorittaneet sijoittuvat pääasiassa koulutustaan vastaavaan työhön. Lakialalla on myös määräaikaisia työsuhteita, jotka ovat tavallisimpia valtion palveluksessa. Lyhytaikaista työttömyyttä esiintyy lähinnä opiskelunsa juuri päättäneillä.

Lakiala työllistää vakaasti. Eläköityminen lisää uusien ammattilaisten kysyntää, samoin oikeudellisen asiantuntijatyön lisääntynyt tarve esimerkiksi talouden ja hallinnon tehtäväalueilla sekä kaupan, pankkien, rahoituslaitosten ja vakuutusyhtiöiden palveluksessa.

Lakialalla työskentelee myös oikeusnotaareita, joiden työllisyystilanne on kohtalainen. Työtilanne on paras pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa. Alalla työskentelee myös esimerkiksi sihteereitä ja assistentteja toimistotehtävissä ja asiakaspalvelussa.

Lainsäädännön kehittyminen on sidoksissa kaikkeen yhteiskunnalliseen kehitykseen. Ympäröivän yhteiskunnan monimutkaistuessa alan ammateissa korostuu yhteiskunnallisten asioiden seuraamisen ja tuntemisen tarve. Oikeudellisen neuvonnan tarve on lisääntynyt kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. 

Kansainvälisyys vaikuttaa lakimiehen ammattiin enenevässä määrin esimerkiksi Euroopan unionin ylikansallisen lainsäädännön kautta. Direktiivien ja asetusten tulkintaa määrittää Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö. Euroopan unionin tuomioistuin vastaa siitä, että EU:n lainsäädäntöä tulkitaan ja sovelletaan samalla tavalla kaikissa EU-maissa. Myös kansainväliset sopimukset lisääntyvät eri alueilla. 

Lakimiehen on kyettävä sopeutumaan jatkuvasti uudistuvan työelämän tarpeisiin ja odotuksiin. Muuttuvan kansallisen lainsäädännön lisäksi lakimiehen on seurattava aktiivisesti myös kansainvälistä lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöjä. Ammattiosaamisen lisäksi työssä tarvitaan ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä kielitaitoa ja kulttuurien tuntemusta. Tietotekniikan hallinta on myös tärkeää. 

Lakimiehet työllistyvät yhä useammin esimerkiksi yritysten ja järjestöjen asiantuntija- ja esimiestehtäviin. Heitä toimii esimerkiksi erilaisissa strategisen suunnittelun ja johdon tehtävissä sekä analyytikkoina. Lakimieskunnan ammattikirjo tulee entisestään lisääntymään. Yhä harvemmat lakimiehet toimivat samalla sektorilla koko työuransa. Oikeudelliset tehtävät vähentyvät, mutta lakiasiainpalvelujen tarve yleisesti kasvaa. 

Digitalisaatio ja tekoäly muuttavat myös lakialaa, sillä ne vähentävät rutiininomaista juridista työtä. Tulevaisuudessa tekoälyn kehittyessä se voi ehkä ottaa hoitaakseen oikeudellisiakin tehtäviä. Kovassa kilpailutilanteessa olevat liikejuridiikkaa tekevät asianajotoimistot ovat tämän teknologisen kehityksen kärjessä. 

Legal design on oikeudellista muotoilua, jossa palvelumuotoilu, uusimmat teknologiset innovaatiot kuten lohkoketjuteknologia ja virtuaalitodellisuus yhdistetään juridiikkaan tavoitteena käyttäjälähtöisyys. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi juridiikan muotoilu ymmärrettävämmäksi tai tulkinnanvaraisuuksien poistaminen sopimuksista. 

Suomen Lakimiesliitto on kaikkien juristien edunvalvonta- ja palvelujärjestö, jonka keskeisenä tavoitteena on lakimieskunnan osaamisen, arvostuksen ja aseman parantaminen toimien samalla oikeusvaltion puolustajana. Lakimiesliitto edistää lakimieskunnan yhteenkuuluvuutta ja lakimiesidentiteettiä. 

Lakimiesliiton Tulevaisuusvaliokunnan "Suomalainen lakimies 2040" -skenaariotyössä kartoitetaan juristin työn sisällön ja työurien muutosta. Kysymyksiä ovat esimerkiksi, miten kotimainen traditio pärjää kansainvälistyvän oikeustieteen tutkimuksen ja harmonisoituvan lainsäädännön kanssa, miten luodaan uusia lakimiestehtäviä tekoälyn hoitaessa rutiinityöt ja riittääkö OTM-tutkinto työllistymiseen ilman talous-, johtamis- ja täydennysopintoja.

Päivitetty: