Turkiseläintenhoitaja
Turkiseläintenhoitajan työ on pääosin ulkona tehtävää eläinten hoitoa. Turkistuotantoa harjoitetaan pää- ja sivuelinkeinona lähinnä perheyrityksissä. Turkiseläinten tarhaaminen on tarkoin valvottua tuotantoa, joten eläinten hoitajalta edellytetään vastuullisuutta sekä kykyä turvata eläimille paras mahdollinen elinympäristö.
Turkisalan yritykset.
Turkiseläintenhoitajan on tunnettava kasvattamiensa eläinten käyttäytyminen sekä tiedettävä niiden hoitoon ja ruokintaan liittyvät yksityiskohdat ja riskitekijät. Turkistarhaus on tarkoin valvottua kotieläintuotantoa, joka edellyttää eläinten käyttäytymisen ja eläinbiologian tuntemisen lisäksi toimintaa säätelevien eläin- ja ympäristömääräysten tuntemista sekä ympäristöhaittojen minimoimista. Tällöin korostuvat korkea ammattietiikka ja sopeutumiskyky.
Eläintenhoito on luonteeltaan sitovaa. Siksi turkiseläintenhoitajalta edellytetään pitkäjännitteisyyttä, tunnollisuutta ja tarkkuutta. Alalla voidaan erottaa selkeitä kiirehuippuja ja hiljaisempia aikoja, joten turkiseläintenhoitajan on oltava joustava.
Ammatti vaatii hyvää fyysistä kuntoa, sillä koneellistumisesta huolimatta työhön kuuluu myös ruumiillisia työvaiheita. Työ ei sovi rehu- tai eläinpölylle allergisille ihmisille.
Sopiva koulutus ammattiin on toisella asteella suoritettava maatalousalan perustutkinto (turkistarhaaja). Osaamisen kartuttua voidaan suorittaa myös maatalousalan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto (tarhaajamestari). Tutkinto voidaan suorittaa myös oppisopimuksella.
Yleensä tunti- tai kuukausipalkka.