Vieraskynä: Elämme osaajakantojen kulta-aikaa

Blogi
Hamalainen-Marjo.png

Työnhaun sekä työntekijähaun yhdeksi muodoksi on selkeästi rantautunut meilläkin täällä Pohjolassa ns. osaajien etsintään keskittyvä haku. Enää ei nähdä ainoaksi mahdollisuudeksi rekrytoida pelkästään ilmoitushakua käyttäen. Rinnalle on tullut osaajakannat, some sekä muut hakukoneet, joista voidaan osaajia etsiä ja löytää. Maailmalla osaajia on etsitty jo pidempään sekä laajemmin näitä kanavia käyttäen. Osaajakantahaussa keskitytään etsimään rajatusta osaajakannasta osaajia. Nämä osaajat ovat indikoineet olevansa työnhaussa. Hakukonehaussa eri hakusanayhdistelmillä Boolean hakua hyödyntäen haetaan eri hakukoneista (muitakin kuin Google), jolloin osaajia voidaan löytää yllättävistäkin kanavista. Suomessakin sitä on tehty ja toteutettu, mutta yleisimmin rekrytoinneissa, joissa menetelmänä on suorahaku.

Osaajahausta puhuttaessa emme myöskään saa unohtaa somea (mm. Facebook, Linkedin, Twitter, Instagram). Kokonaisuudessaan tapaa etsiä osaajia kutsutaan alalla talent sourcingiksi tai researchiksi (suomennettuna ehdokasetsintä). Näitä eri etsintäkanavia voidaan käyttää kaikkia yhdessä tai vain toisia. Valitut kanavat riippuvat aina tietenkin rekrytoitavasta osaajasta. Osaajien etsintään keskittyvässä rekrytointitavassa rekrytoija/rekrytoiva esimies on aktiivinen toimija ja rekrytointiin kuuluu osaajien löytäminen ja heidän kanssaan keskustelu työmahdollisuudesta.

Mutta palataan syvemmin osaajakantoihin. Ne ovat on työnhakijoista muodostunut joukko/kanta, joita hyödynnetään rekrytointitarkoituksiin. Kannoissa osaajilla on oma ammatillinen profiilinsa osaamisensa ja työhistoriansa kautta. Näitä osaajakantoja hyödyntävät rekrytoijat sekä rekrytointia tekevät henkilöt. Osaajakantojen nousuun on vaikuttunut rekrytointimarkkinoiden muutos. Haastavia hakuja on tuettu etsimällä osaajia eri kanavia hyödyntäen. Haastavia hakuja on aikaisemmin olleet esim. kirjanpitäjän tai rakennusalan työnjohtajan rekrytoinnit. Haastavat haut ovat kuitenkin yleistyneet. Nyt osaajakantojen avulla etsitäänkin jo usean alan osaajia esim. hitsareita sekä sähköalan ammattilaisia. Osaajakantoja hyödynnetään myös tilanteissa, jolloin ei haluta esimerkiksi kiireen vuoksi avata julkista hakua ja halutaan löytää osaaja jo aktiivisista työnhakijoista. Tämän kaltainen rekrytointien tekeminen, rekrytointien tukeminen, rekrytointien tarve on luonut uuden markkinapaikan osaajakannoillle.

Osaajakantojen ydinajatuksena on synnyttää alusta tarpeiden kohtaamiselle. Työn etsijät voivat olla esillä ja työnantajat voivat etsiä itselleen juuri oikeanlaista osaamista. Meillä Suomessa tällä hetkellä toimii useampi hyvinkin aktiivinen osaajapankki/osaajaportfolio, kuten esimerkiksi rekrytointi.com, Monster ja jossain määrin myös Oikotie. Monilla yrityksillä on omat osaajakantansa, mikä syntyy rekrytointijärjestelmistä. Toiset ovat myös oivaltaneet näiden markkinallisen arvon, jolloin osaajakantoja on avattu hyödynnettäväksi eri tavoin ja eri laajuuksin. Mikä vahvistaa, että rekrytoinnissa osaajaportfolioille on kysyntää ja sen kaltaista rekrytointia tehdään yhä enenevissä määrin. Halutaan löytää osaajia suoraviivaisesti, jotka ovat jo antaneet signaalin olevansa työnhaussa.

Olen ollut seuraamassa hyvinkin alusta saakka Eilakaislan edustajana Työmarkkinatorin osaajaportfolion kehittämistä ja olen ilokseni nähnyt, että käyttäjälähtöisyys, helppokäyttöisyys ja kohtaannon mahdollistaminen ovat otettu kehittämisen prioriteetiksi. Työmarkkinatorilla osaajien CV:stä järjestelmä osaa ehdottaa oikeita osaamisen sanoja työnhakuprofiiliin. Työnantajan on puolestaan osattava etsiä oikeanlaisilla hakusanoilla, esimerkiksi tehtävänimikkeillä tai osaamisen sanoilla, jotka ovat kyseisessä tehtävässä yleisemminkin käytössä. Työmarkkinatorin ajatuksena onkin tulla vastaamaan työelämän erilaisiin muuttuviin tarpeisiin palvellen niin työnantajia, työnhakijoita, alanvaihtajia sekä opiskelijoita kooten ja tarjoten erilaisia osuvia palveluita. Työmarkkinatorin osaajapankilla onkin tässä erityinen asema luoda osaajaportfolio, jossa kohtaantoa syntyy aivan uudenlaisella matalan kynnyksen tavalla. Mielenkiinnolla jäänkin näkemään, millaisen roolin Työmarkkinatorin osaajaportfolio löytää muiden osaajapankkien joukossa.

Marjo Hämäläinen
Talent Acquisition Manager, Eilakaisla

Eilakaislan palvelut löytyvät Työmarkkinatorin kautta, sillä Eilakaisla kuuluu Työmarkkinatorin yhteistyökumppaniverkostoon.