Vieraskynä: Tulevaisuudessa tarvittava osaaminen varmistetaan yhteistyöllä ja kumppanuuksilla

Ymmärrämme, että osaaminen vanhenee vauhdilla ja tarvitsemme nopeasti aivan uutta osaamista. On kiinnostavaa, että me ihmiset olemme itse luoneet tarpeen uudelle osaamiselle; ja luomme vastedeskin. Tästä hyvänä esimerkkinä on saavuttamamme nopea teknologinen kehitys, millä luomme uusia mahdollisuuksia ja samalla vanhennamme aiemmin oppimamme. Nopeasti kehittyvässä toimintaympäristössä osaamisen kehittämisellä tahtoo olla kiire; ja se korostaa rohkeaa ennakoimista ja joustavuutta toimintatavoissa. Nopea osaamisen kehittämistä tukevat myös riittävät perusvalmiudet ja oppimiskyky, tämä korostaa peruskoulutuksen ja eri asteiden tutkintojen merkitystä.

Kun puhumme työelämässä tarvittavan osaamisen kehittämisestä, on tarkkaan ja yhä uudelleen pohdittava, kehitämmekö sellaista osaamista, mille on tarvetta tulevaisuudessa niin yksilön kuin organisaatioiden tasolla? Haastavaa, mutta mahdollista. Tämä vaatii yhteistyötä, tiivistä yhdessä tekemistä ja olemista työelämän ja koulutusalantoimijoiden kesken. Osaamistarpeeseen vastaamisessa perinteinen tilaaja-tuottaja-malli tuskin on ratkaisu. Toiminnan tulee perustua arjen yhteistyöhön ja pitkiin kumppanuksiin.

Suomen on mahdollista olla maailman jatkuvan oppimisen mallimaa

Yksi mahdollisuus olisi lisätä oppilaitosten läsnäoloa työpaikoilla, tavoitteena ennakoida tulevaisuuden osaamistarpeita ja tukea organisaatioiden henkilöstön osaamisen kehittämistä. Koulutusalan toimijat eivät olisi paikalla vain opiskelijoiden vuoksi, vaan laajemmalla kumppanuudella tukisivat koko organisaation osaamisen kehittämistä. Tulevaisuudessa osaamisen tuottajien ja hyödyntäjien välistä rajaa ei ole, vaan ne toimivat tiiviissä yhteistyössä ison tason tavoitteet yhdistäen. Näin toimien Suomen on mahdollista olla maailman jatkuvan oppimisen mallimaa.

Tämä ei tapahdu itsestään. Yhteistyö koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa vaatii yrityksiltä tietoisuutta mahdollisuuksista, ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta panostaa yhteistyöhön. Tämä yhteistyö on nähtävä investointina, mikä ei välttämättä tuota haettua tulosta reaaliajassa, mutta tuottaa sitä kyllä myöhemmin. Ja itse asiassa kiinnittämällä huomiota henkilöstön osaamisen kehittämiseen, on sillä usein välittömiäkin positiivisia vaikutuksia organisaatioissa.

Yhteistyö vaatii asennetta ja uudistumishalua myös koulutusalan toimijoilta, muun muassa. opettajilta. Tulevaisuuden opettaja on laaja-alaisesti verkostoitunut työelämän kumppani. Tämä vaatii omien toimintatapojen kyseenalaistamista ja kehittämistä, aivan kuten missä tahansa muussakin ammatissa, kun halutaan kehittyä. Tarvitaan myös aimo annos sinnikkyyttä luoda verkostoja ja yhteistyön mahdollisuuksia.

Jatkuvaan oppimiseen panostaminen houkuttaa yrityksiä ja investointeja

Kun olemme jatkuvan oppimisen mallimaa, Suomi houkuttaa yrityksiä ja investointeja. Tämä tuo talouskasvuun mahdollisuuksia. Näin myös yhteiskuntamme hyvinvointi voidaan turvata. Kun olemme jatkuvan oppimisen mallimaa, on meillä ihmisten hyvä olla. Kykenemme tarjoamaan laajemmin kaikille mahdollisuuksia oman osaamisensa kehittämiseen ja näin muun muassa työmarkkinakelpoisuutensa varmistamiseen. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen on lopulta kiinni yksilön vastuunotosta omasta osaamisestaan.

Kasvattakaamme siis oppimismyönteisiä lapsia ja nuoria. Olkoot järjestelmämme kaikille kannustavia oppimiseen ja työntekoon. Tehdään tämä yhdessä.

Teemu Hassinen

toimitusjohtaja, Sivistystyönantajat ry