Työskentelemme eri tavoin – siksi tarvitsemme erilaisia työpaikkoja

Paljon on jo puhuttu siitä, miten koronan pakottama etätyöhön siirtyminen on mullistanut työnteon käytäntöjä. Tämä on totta, mutta pitkällä tähtäimelle vaikutukset ovat todennäköisesti suurempia kuin vielä osaamme kuvitella.

Selvä asia on, että etätyö tulee jatkossa mahdolliseksi yhä useammalle. Eräs suurehkossa suomalaisyhtiössä työskentelevä kaverini totesi heti etätyömääräyksen saatuaan, että kun he tämän vetävät onnistuneesti lävitse, niin firman johto ei enää pysty torppaamaan työntekijöiden halua tehdä etätöitä.

Tosiasia on, että Suomessa ja maailmalla on valtavasti ihmisiä, jotka haluaisivat tehdä etätöitä ja joilla olisi työn luonteen puolesta siihen täydet mahdollisuudet. Pullonkaulana näissä tapauksissa on työnantaja, joka ei ole antanut työntekijöille oikeutta etätöihin.

Etätyökoulutusta Työmarkkinatorin kumppaneilta?

Toinen asia, jonka korona-ajan pakotetusta etätyöskentelystä varmasti opimme, on se, että työntekijät tarvitsevat etätöissä erilaista tukea ja teknisiä välineitä kuin toimistoissa. Tulevaisuudessa tulemme varmasti näkemään paljon muutakin kuin virtuaalisia kahvitunteja ja kokousohjelmiston taustakuvia, jotka videoyhteydessä peittävät osallistujien takana olevat tiskivuoret ja petaamattomat sängyt.

Tuen ja välineiden lisäksi etätyössä vaaditaan myös erilaista osaamista kuin toimistossa työskennellessä. Tehokas etätyö vaatii työntekijältä usein muun muassa toimistotyötä enemmän itseohjautuvuutta. Esimieheltä etätyö vaatii myös paljon – hänen on esimerkiksi kyettävä tulkitsemaan kuka tiimistä tarvitsee enemmän tukea ja kuka vähemmän. Kaikille yhteydenotto etäesimieheen ei ole yhtä helppoa.

Etätyölle tyypillisen osaamisen kehittäminen voisi olla asia, jota Työmarkkinatorin yhteistyökumppanit tulevaisuudessa tarjoavat. On helppoa kuvitella, että etätyötaitojen kehittämistä haluaisivat yksilöiden lisäksi myös työnantajat, jotka voisivat tarjota itse valitsemansa kurssin kaikille työntekijöilleen.

Kaikkien ei tarvitse viihtyä etätyössä

Toisaalta etätyö ei sovellu kaikille ihmisille yhtä hyvin. Itse olen tätä asiaa pohtinut aika ajoin, sillä olen nauttinut etätyöoikeudesta kaikissa työpaikoissani vuodesta 2009 lähtien. Etätöitä olen kuitenkin tehnyt hyvin säästeliäästi – tosiasiassa kuljin kuusi vuotta päivittäin Salon ja Turun väliä, vaikka olisin voinut hoitaa työni myös kotoa käsin.

Omalla kohdallani etätyö laskee sekä työtehoa että psyykkistä työhyvinvointia. Tunnistan, että tarvitsen ympärilleni työkavereita, joiden kanssa käydä kahvilla, lounaalla, pallotella ajatuksia ja jutella mistä sattuu. Tämän asian myöntäminen itselleen on ollut hieman vaikeaa, kun näkee ympärillään paljon ihmisiä joille etätyö selkeästi sopii.

Mahdollisuus olla oman työnsä valtias

Ihmisten erilaisia tarpeita työn suhteen kuvaa myös se, että yhä harvempi työskentelee koko työuransa ”perinteisessä” työsuhteessa. Moni tekee töitä esimerkiksi keikkatyöläisenä, kevytyrittäjänä tai yrittäjänä. Joskus nämä työn muodot voivat olla olosuhteiden pakottamia, mutta usein ihminen valitsee muun kuin perinteisen työsuhteen, koska haluaa olla oman työnsä valtias.

Taustalla oleva perustavanlaatuinen ero on se, että meillä kaikilla on työn suhteen erilaiset odotukset: Nykypäivänä etsitään usein työtä, jossa pääsee toteuttamaan kunnianhimoaan ja josta saa elämään merkityksellistä sisältöä. Vastaavasti toiset etsivät rutiiniluonteista työtä, ja merkityksellisten asioiden aika on vasta työpäivän jälkeen.

Me ihmiset olemme erilaisia ja on loistavaa, että työmarkkinat muuttuvat niin, että kaikilla on mahdollisuus löytää juuri itselleen ja omaan elämäntilanteeseensa sopivaa työtä. Tällaiseen maailmaan rakennamme Työmarkkinatoria – alustaa joka pystyy yhteistyö- ja kumppaniverkoston ansiosta tarjoamaan ihmisille juuri heidän tarpeisiinsa soveltuvaa työtä.

 Ville Pyylampi

viestintäasiantuntija, KEHA-keskus / Työmarkkinatori