Vieraskynä: Aikuisetkin tarvitsevat uravalmennusta

Blogi

Uravalmennuksesta tulee monille mieleen opiskelupaikan valintaa pohtivat nuoret, mutta apua uranvaihtoon tarvitsevat myös aikuiset. Markkinoilla on tarjolla asiantuntevaa uravalmennusta. 

TMT-vieraskyna-blogi-merru-tuliara.png

Aikuisten laadukkaan uravalmennuksen tarve ei ole uusi. OECD:n tänä vuonna ilmestyneessä raportissa Career Guidance for Adults in a Changing World of Work (https://www.oecd-ilibrary.org/sites/9a94bfad-en/index.html?itemId=/content/publication/9a94bfad-en) kerrotaan aikuisten uravalmennuspalveluiden käytöstä OECD-maissa. Raportin mukaan uravalmennus on tärkeä työkalu, joka auttaa aikuisia navigoimaan jatkuvasti muuttuvilla työmarkkinoilla.

Työ on valtavassa murroksessa – keskipalkkaista työtä katoaa ja uusia ammatteja syntyy. Lisäksi pandemia on vauhdittanut muutosta. Koronan myötä aiemmin esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alalla olleet ihmiset ovat joutuneet miettimään, millä alalla olisi heille töitä. Vaikka työpaikkoja koronan kurittamille aloille varmasti tuleekin takaisin, työllisyys- ja uravalmennuspalveluiden pitää tarjota apua myös työttömyysjaksojen lyhentämiseen. 

Työn murros on vaikuttanut sekä taitojen tarjontaan että kysyntään. Tarjonnan puolella matalan koulutuksen omaavat aikuiset ovat olleet yliedustettuina työpaikan menettäneiden joukossa. Kysyntäpuolella kriisi todennäköisesti nopeuttaa digitaalisen tekniikan ja automaation käyttöönottoa, mikä puolestaan lisää erityistaitojen kysyntää.

Uravalmennusta tarvitsevat eivät käytä palveluita 

Työmarkkinoilla epäedullisessa asemassa olevat käyttävät uravalmennuspalveluja vähiten. Erityisesti yli 55-vuotiaat, maaseudulla asuvat tai vähän koulutetut eivät juuri käytä uravalmennusta. Monet heistä kuitenkin tarvitsevat esimerkiksi lisäkoulutusta työn löytämiseksi. Ammattitaitoisessa uravalmennuksessa voidaan tunnistaa uusia työmahdollisuuksia ja ehdottaa tarpeellista koulutusta. 

Raportissa todetaan, että tietoisuutta uravalmennuksen hyödyistä pitäisi lisätä erityisesti työmarkkinoilla epäedullisessa asemassa oleville. Raportin toimenpide-ehdotuksien mukaan ei riitä, että palvelujen saatavuutta laajennetaan, vaan pitää samalla varmistaa, että erilaisten ryhmien (työlliset, työttömät, ei-aktiiviset) erikoistarpeisiin pystytään vastaamaan.  

Ostopalveluilla lisäresursseja ja kustannussäästöjä  

Raportin mukaan uravalmennuksen laatua pitää parantaa seuraamalla tuloksia, asettamalla laatustandardit ja ammatillistamalla uravalmentajia. Laadukas uravalmennus pitää räätälöidä yksilön erityistarpeiden mukaan.  

Meillä Suomessa TE-toimistot ja kuntien työllisyyskokeilut voivat hankkia ostopalveluina erilaisia uravalmennuspalveluita. Esimerkiksi henkilöstöpalveluyritykset tarjoavat laadukkaita, ammattimaisia ja räätälöitäviä palveluita, joita raportissa peräänkuulutetaan. Yksityiset palveluntuottajat tuntevat muuttuvat työmarkkinat ja ovat lähellä työtä tarjoavia yrityksiä. Uravalmennuspalveluita tuleekin jatkuvasti kehittää yhteistyössä palveluntuottajien kanssa entistä parempien palveluiden saamiseksi. 

Hyödyntämällä ostopalveluja saadaan lisäresursseja ja varmasti aikanaan myös kustannussäästöjä, sillä niihin sijoitetut varat tulevat takaisin työllisyysasteen parannuttua verotuloina ja sosiaaliturvamenojen pienenemisenä. 

Työmarkkinatoria on edelleen kehitettävä

Suomessa on viime vuosina kehitetty Työmarkkinatoria, josta on tarkoitus tulla tulevaisuuden työelämäpalvelu, joka tarjoaa julkisille, yksityisille ja kolmannen sektorin työelämä- ja koulutuspalveluiden tarjoajille yhteisen palvelualustan. Palvelualustalla voidaan helposti tarjota monipuolisia työelämäpalveluita. 

Myös raportin toimenpide-ehdotuksissa nostettiin esille juuri Työmarkkinatorin tyyppinen työelämän verkkopalvelu. Raportin mukaan verkkopalvelualustan pitää olla käyttäjäystävällinen ja koota tietoa eri lähteistä yhteen paikkaan. Sieltä pitäisi saada tietoa osaamistarpeista, koulutus- ja harjoitteluohjelmista sekä niiden laadusta, kustannuksista ja mahdollisuuksista saada niihin taloudellista tukea. Tällainen informaatio yhdellä alustalla voisi kannustaa työttömyysuhan alaisia tarttumaan urapalveluihin jo varhaisessa vaiheessa. Verkkopalvelun käyttäjäystävällisyyttä sekä tehokkuutta lisää, jos se tarjoaa mahdollisuuden olla yhteydessä uraneuvojiin vaikkapa chatin tai verkkotapaamisten avulla. 

Työmarkkinatorista on edelleen käytössä kokeiluversio ja te-palvelut.fi sivustoa käytetään Työmarkkinatorin kanssa vielä rinnakkain. Palvelua tulee kehittää ripeästi, jotta kokeiluversiosta voidaan luopua pian.  

Työmarkkinatorilta löytyy jo nyt esimerkiksi yksityisten palveluntuottajien tarjoamia uravalmennuspalveluita. Yksityisten palveluntuottajien palveluita ei kuitenkaan markkinoida henkilöasiakkaille kovin näkyvästi ja vähän epäselväksi jää, miten työnhakija voi palveluita käyttää ja miten niihin voi hakeutua. Koska uravalmennuspalveluita eniten tarvitsevat eivät niitä usein käytä, palveluiden tulisi olla helposti näkyvillä ja saatavilla.  

Kun palvelut saadaan näkyväksi ja jos järjestelmä osaisi vielä tunnistaa käyttäjän tarpeita, se voisi kannustaa tarttumaan palveluihin, jotta työllistyminen nopeutuisi. Työmarkkinatorille pitäisi myös saada enemmän näkyvyyttä ja runsaasti lisää käyttäjiä, sillä palvelusta ei saada lisäarvoa, ellei sitä tunneta. Yhteistyötä sekä yritysten että yksityisten palveluntuottajien kanssa pitäisi entisestään lisätä, jotta Työmarkkinatori voi lunastaa paikkansa tulevaisuuden työelämäpalveluna.     

Merru Tuliara
toimitusjohtaja
Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL