Työmarkkinatori Jyväskylän kehitystyöpajassa – ”Tavoitteena rakentaa maailman paras matching”
Työmarkkinatori vieraili Jyväskylässä kehitystyöpajan merkeissä 11.10.2017. Tiiviin iltapäivän aikana eri alojen toimijat ideoivat ja keskustelivat tulevan ekosysteemin mahdollisuuksista. Esiin nousi mm. oman osaamisen ja kehittämiskohtien tunnistaminen sekä täsmällisempi palveluntarjonta.
Jyväskylän työpajassa oli mukana mm. oppilaitoksien, työnvälitys- ja koulutuspalveluiden sekä TE-palveluiden väkeä.
Tämän vuoden joulukuussa avautuva betaversio Työmarkkinatori-työnhakupalvelusta on osa tulevaisuuden parempaa työnvälitystä.
– Työmarkkinatorin työhakupalvelussa työnantajan ja työnhakijan kohtaaminen tapahtuu osaamiseen perustuen, kehittämisasiantuntija Petri Tuomela esitti.
Parempi työnhakupalvelu on kuitenkin vain ensimmäinen askel kohti tulevaa Työmarkkinatoria. Tulevaisuudessa Työmarkkinatorista rakentuu ekosysteemi, joka tulee ensimmäistä kertaa yhdistämään julkiset ja yksityiset palveluntarjoajat samalla palvelualustalle tarjoten ketterän kohtaamispaikan niin työnhakijalle, työnantajalle, opiskelijoille kuin koulutuspalveluille.
– Tavoitteena on rakentaa maailman paras matching (suom. yhteensovitus), Tuomela tiivisti.
Osaajaprofiili tunnistaa käyttäjän osaamisen ja kehittämiskohdat
Tuleva ekosysteemi mahdollistaa mm. oman osaajaprofiilin rakentamisen, joka auttaa käyttäjää oman osaamisen tunnistamisessa, sanoittamisessa ja kehittämisessä.
– Ekosysteemi tulee olemaan ohjaamo, joka ohjaa käyttäjää oikeaan paikkaan, niin yksityisten kuin myös julkisten palveluntarjoajien palveluihin, Tuomela esitti.
Osaajaprofiilin perusteella ekosysteemi tarjoaa käyttäjälle niin sopivia työpaikkoja, kuin valmennus- ja koulutusmahdollisuuksia, jotka vahvistavat käyttäjän työllistymismahdollisuuksia. Vaihtoehtona on myös yrittäjyyspolku ja yrityksen ostaminen yrityspörssistä.
Jyväskylän työpajassa ideoitiin tulevaa ekosysteemiä ja osaajaprofiilin hyödyntämistä kuvitteellisten henkilöiden ja urahaaveiden avulla. Esiin nousi mm. oman osaamisen kautta rakentuva täsmällisempi ja yksilöllisempi palvelutarjonta sekä mahdolliset palvelusetelit, joiden avulla käyttäjä pystyisi kehittämään omaa osaamistaan tarvitsemallaan tavalla. Palvelusetelien avulla käyttäjä voisi valita esimerkiksi tarvitsemansa lisäkoulutuspaketin tai hankkia oman ”mental managerin”, joka tukisi omien vahvuuksien selvittämisessä ja kannustaisi positiivisella otteella eteenpäin.
Idea yksilöllisistä valmennusmahdollisuuksista sai hyvää palautetta.
– Valmennukset mietitään usein raskaiden prosessien kautta suurelle ryhmällä. Kaikki ”mätsääminen” ja tietoverkot pitäisi hyödyntää, että osattaisiin antaa täsmällisempää tukea. Yritysten ei ole aina helppo tunnistaa, että kuka on sen kannalta paras mahdollinen työntekijä pitkällä aikajänteellä. Usein työtä hakeva ei myöskään itse tunnista omia vahvuuksiaan ja potentiaaliaan, jolloin hänen on vaikea vakuuttaa olevansa yritykselle juuri se oikea osaaja, Arffman Consulting:in kehityspäällikkö Kai Hyttinen pohti tilaisuuden päätteeksi.
Teknologia ja kattava yhteistyö avaimena parempiin kohtaamisiin
Työmarkkinatorin kehitys tapahtuu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Jyväskylän työpajassa oli mukana mm. oppilaitoksien, työnvälitys- ja koulutuspalveluiden sekä TE-palveluiden väkeä.
– Vastaavaa yhteissuunnittelua toivoisi enemmänkin. Erilaiset palveluntuottajat pääsivät mukaan kehittämään, Kai Hyttinen kommentoi.
– Myös näin paikallisesti, työnvälityspalvelu PIIK:in toimitusjohtaja Mareena Löfgrén täydensi.
Löfgrénillä on PIIK:in kautta kokemusta osaajien ja työn yhdistämisestä algoritmien ja profiilien avulla, osittain samalla ajatuksella, kuin tulevassa Työmarkkinatorin ekosysteemissä.
– Ihmisen kyky käsitellä kattavasti isoa datamäärää on rajallinen. Kone pystyy samaan aikaan vertailemaan persoonaa, kulttuuria ja osaamista. Teknologialla pystytään parantamaan ja reaaliaikaistamaan sopivia kohtaamisia. Nyt jo vertaamme netissä eri hotellit, lennot ja muut, miksei myös laajemmin, Löfgrén pohti.
Hän ja Hyttinen olivat kuitenkin samaa mieltä, että vaikka teknologialla pystytään parantamaan ja helpottamaan hakuprosessia, se ei tule kokonaan korvamaan ihmiskohtaamista.
– Teknologian tehtävä on vähentää aikahukkaa, että jää enemmän aikaa siihen tärkeimpään, oikeiden ihmisten kohtaamiseen, Löfgrén tiivisti.